Ollaan käytä vaihdattamassa Röllin sidettä aina kerran viikossa että se pysyy tiukkana ja tukee hyvin jalkaa. Piti olla aluksi 6 viikkoa mutta iho on kärsinyt ja hautonut siteen alla ja lääkäri oli sitä mieltä että otetaan se jo pois. Maanantaina otettiin pois ja lääkäri oli sitä mieltä että jänne on tiukka eikä siitä mihinkään lähde. Kotona katselin että eipä vaikuta koira ihan normaalilta ei mutta käytti jalkaa ihan ok. Huomasin että siinä oli turvotusta ja se kyllä pisti mietityttämään todella. Laitettiin siihen kylmää ja tiistaina lenkin ajaksi tukiside. Keskiviikko aamuna heräsin eikä Rölli käyttänyt jalkaa enään ollenkaan. No eipä tarvinnut arvailla: koira käveli niin kuulin taas naksuntaäänen. Se oli sitten siinä kuten koko ajan aaviselin että kun saa siteen pois niin naksuu varmaan taas. Soitin lääkärille joka sanoi että jotain muuta täytyy miettiä ku ei voi koko ajan olla siteessä, hänellä on kaksi isoa leikkausta ja sitä ja tätä ja tota..no ei ole asiakkaan ongelma että koska lääkäri pääsee töistä kotiin. Parasta oli kuitenkin se että antoi samalle päivälle ajan esimiehelleen. Varmaan ihan laskelmoidusti. Koko päivä jännitti aikalailla kun tappeluahan tää on ollut koko ajan ja sitä oli todennäköisesti odotettavissa. Ja haasteen paikkahan siinä olisi ollut jos ei mitään tapahtuisi. Vastassa oli kuitenkin kypsänoloinen järkevä ja kokenut lääkäri joka otti asian todesta. Tutki jalkaa eikä ensin saanut sitä jännettä pois paikaltaan ja mietti onko vaan rasitusta..yritettiin selittää ettei ei tunnustellessa mene pois paikaltaan vaan tietyssä asennossa kävellessä ja jos kerta naksuu niin silloin se jänne menee pois paikaltaa eli siis on löysä eikä leikkaus taaskaan toiminut. Nostin tervettä jalkaa niin että koiran täytyi laittaa paino kipeälle jalalle jolloin lääkäri tunsi kuinka jänne meni pois paikoiltaan. Oli siis löysä yhä edelleen! Ei ollut heillä ratkaisuja tarjolla, muuta kuin että kortisonia olisi piikitetty ja toivottu että jotenkin pystyisi jalan kanssa elämään. En voinut hyväksyä sitä sillä ei voida hoitaa oiretta kun vaiva on olemassa. Se täytyy korjata. Eikä ton jalan kanssa pystyisi elämään..ihan karmeeta kun kyeessä on niin pieni vamma ja pieni leikkaustoimenpide ja kaikki voi mennä niin päin honkaa kun ikinä voi kuvitella ja sitten lääkäri ei tiedä mitä tehdä ja asiakkaan täytyisi itse tietää.

Olin aiemmin päivällä yrittänyt kiinni pääkaupunkiseudulta eläinsairaaloiden lääkäreitä enkä onnistunut. Tottahan mun tuurilla heillä ei ollut puhelinpalvelua ollenkaan sinä päivänä. Viimeinen oljenkorsi oli Seinäjoella eräs hyvämaineinen lääkäri joka tunnetaan vaikeista leikkauksista. Soitin hänelle, oli leikkauksessa. Hoitajalle kerroin tilanteen, tämä meni keskustelemaan lääkärin kanssa joka oli sanonut että on eri tyylejä olemassa leikata näitä akilliesjänteitä ja käski varaamaan hänelle leikkausajan. Hoitaja kertoi lääkärillä olevan reilusti kokemusta kyseisitä vaivoista ja ensimmäistä kertaa kuulin että on tosiaan ollut muitakin joille on käynyt kuten meille. Ensin yritetään tällä tietyllä konstilla mutta jos se ei auta niin sitten täytyy tehdä toisella tapaa. Meidän lääkäri on koko ajan sanonut että ei ole kun vain yksi tapa. Kerroin sitten tälle eläinlääkäriaseman esimiehelle että ollaan konsultoitu toista lääkäriä ja hän olisi sitä mieltä että on olemassa toinen kiinnitystapa ja hän ottaisi Röllin vastaan. Tämä ymmärsi asian ja oli sitä mieltä että ilman muuta kokeillaan sitten tätä toista lääkäriä ja he maksavat laskun. Ei tarvinnut tapella ollenkaan asiasta. Se oli todella helpottavaa. Kyllähän he nyt ovat kolme kertaa jo yrittäneet.. eiköhän se riitä jo opetteluksi. Neljännen kerran saa sitten joku muu jo tehdä kun ei tarvitse enään harjoitella. Varmaan ovat itsekin helpottuneita koska eihän siellä hoitoa voi jatkaa kun eivät tiedä mitä tehdä seuraavaksi. Kaiken kaikkiaan, esimies oli mahtava lääkäri ja hoiti meidän tapauksen niin asiallisesti kun voi. Vaikka en ole tyytyväinen meidän lääkäriin enkä asemaan niin ensimmäistä kertaa sain sellaista palvelua jota olisi kuulunut saada jo ekasta kerrasta lähtien ja mies hoiti tälläisen kamalan reklamaatiotilanteen aivan esimerkillisesti. Lähdin sieltä kotiinpäin erittäin helpottuneena.

Tämä uusi lääkäri nyt ainakin tietää kyllä mitä tehdään ja osaa leikata. Vahva usko on että tällä kertaa pitäisi sujua. Sain ajan tänä aamuna leikkaukseen ja se on sitten 23.pvä klo 10.30 eli aamusta lähdetään ajamaan Seinäjoelle sitten leikkaukseen. Toivottavasti virkoaa jouluaatoksi sen verran että jaksaa avata omat lahjansa..Tämä on ollut aivan hirvittävän raskasta eikä tätä rumbaa jaksaisi nyt enään. Enkä olisi millään jaksanut enää tähän päälle mitään haastamisia. Pääasia olisi että saisin rakkaimman kuntoon. Ihmisen kidutusta katsella 1,5-vuotiasta koiraa jonka elämä koostuu makaamisesta ja nurkan taakse pissalenkistä. Kaipaisi muiden koirien kanssa leikkimistä ja touhuamista, pitkiä lenkkejä ja älyllistä toimintaa. Sehän on ihan mukula vielä..

Jalka on nyt taas paketissa että pääsis jotenkin käveleen ja ettei jänne mene sielä miten sattuu..jalka on ollut kipeämpi kuin koskaan aiemmin ja eilen ontui lääkärissä käynnin jälkeen pahasti eikä voinut astua jalalla yhtään. Hirmu kipeä se jalka tuntui olevan. Kipulääkettä vaan sitten annettiin ja se auttoi vähän. Tänään on ollut parempi. Rölli sai eräältä asiakkaaltani joululahjaksi pienen kilpparipehmolelun ja sitä se on tuossa kanniskellut ja antanut sille kyytiä ja tänään syönyt ihan hyvin joten ainakin se on parempi nyt ja kipulääke auttanut.

Kerron sitten miten meni leikkaus ja mihin se lääkäri nyt ylipäätään päätyy. Ainakin hänen kokemuksellaan pitäisi nyt tietää heti että millaista toimenpidettä lähdetään tekemään. Voihan olla toki että joutuu tekemään jotain radikaalimpaa mutta oli se nyt mitä vaan niin ollaan hyvissä käsissä (ainakin paremmissa kuin tähän asti) ja jotain nyt sentään tapahtuu. Se on parempaan suuntaan jo. Toivon että seuraavat Rölliä koskevat päivitykset olisivat vain ja ainoastaan positiivisia. Yritän itsekin ajatella positiivisesti vaikka toki pelko ja mielikuvitus yrittää jyllätä.