No otsikko sen jo kertookin..PIMEYS. Mitä siihen enään voi sanoa muuta kuin että se on tullut niin salakavalasti, nopeasti ja lujaa! Oikeastaan huomasin asian jo viime viikolla. Herätyskello soi 6.20 joka aamu ja olen jo muutaman viikon ihmetellyt että kun on niiiiin pimeä että tuntuu kuin heräisi keskellä yötä. Kun kiiruhdan bussille 7.45 aikoihin niin vieläkin on ollut yhtä mustaa. Töissä katselee 9.00 ikkunasta että joko se päivä nyt yhtään valkenis ja siinähän se vasta alkaa taivas avautuun. Kun kelloja siirrettiin niin 6.20 on hirmu pimeä ja yhä edelleen tuntuu siltä kuin olisi keskellä yötä sängystä revitty. MUTTA kun kiiruhdan bussille vähä ennen kahdeksaa niin jo alkaa hämäryys himmeneen ja valoakin jo taivaalta hieman hohkaa. En ole juurikaan muuttanut silti käyttäytymistä. En ole ikinä tykännyt pitää isoja valoja päällä, muuta kuin tietysti silloin kun keittiössä kokkaillaan ja ylipäätään tehdään jotain semmosta että oikeasti pitää nähdä. Olohuoneessa on aina mieluummin jalkalamppu päällä mutta sekin vain silloin kun täytyy nähdä. Muutoin meillä palaa aina kynttilät jotka tuo itseasiassa juuri sopivasti valoa, pehmeää valoa. Kynttilöitä on paljon koska olen aina tykännyt niistä kovasti.

Nyt oli aika kuitenkin herätä tästä syyshorroksesta..tajusin että mähän leijailen vaan päivästä toiseen ihan niinkuin kohmeessa olis. Nyt on pakko alkaa pitämään enemmän valoja päällä että herään edes joskus. Siilit on ressukat ihan sekaisin. Lämpötila on kyllä pysynyt siilikaapissa korkealla mutta pimeys vaikuttaa ja niillä on hieman sisäinen kello sekaisin. On sanomattakin selvää että nämä afrikkalaiset eläimet eivät ymmärrä tätä pohjosen pimeyttä kun tuntuu että on hämärä 10-16 ja sen jälkeen täys pimeys. Kumpikin siili nukkuu tällä hetkellä aika paljon ja aktiivisuus on huomattavasti alempaa tasoa mitä normaalisti. Nalle juoksee pyörässä todella vähän verrattuna normitilanteeseen ja Missy nirsoilee ruuan kanssa.

Nyt koko perhe joutuu siis valokuurille. Täytyy mennä samaan tapaan kuin mentiin koko viime talvi. Kun lähden aamulla töihin, jätän siileille olohuoneesen valon päälle ja sammutetaan valo illalla vasta. Näin säilyy siileille ajantaju ja ymmärrys siitä koska on yö ja koska päivä. On se harmi että olen ollut itsekin niin horroksessa etten ole tajunnut aloittaa tätä valohoitoo ja aiemmin. Eilen juttelin yhden siilistituttavan kanssa, soittelin hänelle ja kyselin olisiko hänellä ylimääräisiä (kuumempia) lämpömattoja kun hänen viimeinen siilinsä kuoli loppukesästä. Lämpömattoja ei löytynyt mutta hän kertoi että joka syksy heidän siilinsä oli myös käyttäytynyt samalla tavalla tämän kaamean pimeyden takia. Taitaa olla siis tämä reaktio siileillä valitettavan yleistä siis näin syksyisin.