Aikamoista on tämä elämä. On onneksi noi karvaset pojankoltiaiset tossa jotka vaativat huomiota ja tekemistä. Niiden takia on pakko nousta aamulla sängystä. Muuten en tiedä miten tässä pärjäilisi ihan joka hetki..Colalla oli ensimmäinen koulutus meidän parhaan valkun Jepun kanssa silloin heti viime tiistaina. Tänään olikin sitten ensimmäiset viralliset treenit kana-areenalla. Vähän jännitti että mites toi automatka sujuu mutta Röllin pieneksi jääneet turvavyövaljaat oli JUSTIINSA sopivan kokoiset joten niitäkään ei tarvinnut hankkia.

Aamulla oli herätys ja tarpeiden hoitelu. Aamupala. Sitten pakkasin jätkät takapenkille omiin vöihinsä ja samantien kun auto lähti liikkeelle, ne väsähti ja nukkuivat vaan takapenkillä vierekkäin. Koko matkan. Cola oli pihaan asti ihan hiljaa eikä vielä tiennyt mitä tuleman piti. Rölli kyllä muisti ja alkoi heti tieltä kääntyessä piippaamaan ja kiljumaan riemusta autossa. Cola vähän ihmetteli että mikäs tohon jässikkään oikein meni.

Siitä sitten jatkettiin eräjärveltä matkaa kana-areenalle jossa treenit oli agility-hallissa. Ensin treenattiin Colan kanssa TOKOa. Perusasentoa, maahanmenoa ja paikallaan oloa.

Sitten oli Röllin vuoro. Röllin kanssa näytettiin mitä ollaan tauolla ja omien treenien kanssa edistytty. Jepu ei ollut pitkään aikaan nähnyt Röllin tokoa. Jätkä oli aivan liekeissä ensisekunnista lähtien ja sillä oli mieletön vire päällä. Seuraaminen oli mennyt huimasti eteenpäin. Perusasentoa myös. Sitten tehtiin liikkeestä maananmenoa ja vielä luoksetuloa. Jätkä päätti luoksetulon täydellisesti, turkki hulmuten juoksi täysillä ja suoraan perusasentoon mun vierelle. Ensimmäinen kerta kun teki noin! Mä repesin ihan totaalisesti, hyvä etten itkenyt. Me vedettiin kunnon riehuleikki namien lisäksi ja mä huusin ja kiljuin ja hurrasin ja vetelin suurinpiirtein voltteja.. :DD Rölli meni ihan sekasin kun näki kuinka iloinen mä olin. Hyvä kun malttoi mennä tauolle kun oli Colan vuoro.

Colan kanssa otettiin hyppytreeniä ilman rimoja ja siinä samassa tuli vähän luoksetulotreeniäkin. Sen jälkeen opeteltiin putkea ja luoksetuloa.

Lopuksi vielä Rölli pääsi höntsäileen ihan matalilla rimoilla ja putkella. Mahtavat treenit oli, olin todella tyytyväinen. Ensi kerralla jatketaan ja otetaan Colalle vielä näyttelytreeniä lisäksi.

Sitten kahviteltiin Jepun kanssa ja vähän ansaitusti herkuteltiin. Kun päästiin kotiin, käytiin lyhyt lenkki ja nyt pojat nukkuu ihan aivot narikassa. Niin sikeässä unessa että pari kertaa kuulunu tassujen läpsytystä ja vinkunaa..ne on ilmeisesti vieläkin unissaan treenaamassa. :)) Tämä päivä antoi hetken tauon surulle ja oli kiva päästä itse touhuamaan ja sai muuta ajateltavaa.

Suuri ja sydämellinen kiitos meidän ykkösvalkulle Jepulle joka meitä jaksaa treenata. Omistan sitten ekan palkinnon kisoista sulle..joskus 20v. päästä.. :))

Muutoin tosiaan menee ihan hienosti poikien kanssa. Ne alkoivat jo tällä viikolla leikkimään keskenään. On selvästi samaa laumaa. Ja vielä tuo muuttuu ja välit lähentyy lisää. Tyytyväinen saa olla siis siihenkin. Onhan tässä siis ilmeisesti positiivisiakin asioita kun niitä oikein kaivamalla kaivaa.